Olen silmät suut täynnä turvallisuuden ideologiaa. Kaipaan vaarallisia asioita ja haluan keveitä varustuksia. Intohimoni on tunne elämän rajallisuudesta.
Muistelen ikivanhaa Raamatun kertomusta: "Saul puki Daavidin ylle oman sotapaitansa, pani pronssikypärän hänen päähänsä ja puki hänen päälleen haarniskan. Daavid sitoi vielä miekan vyölleen. Mutta näissä varusteissa hän ei pystynyt kävelemään, sillä hän ei ollut koskaan ennen käyttänyt sellaisia. Daavid sanoi Saulille: 'Minä en voi näissä edes kävellä. En ole koskaan käyttänyt tällaisia.' Ja Daavid riisui ne yltään. Daavid otti sauvansa, valitsi joenuomasta viisi sileää kiveä ja pani ne paimenlaukkuunsa, jossa hän piti tavaroitaan. Sitten hän lähti linko kädessä astumaan kohti filistealaista."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti