torstai 29. tammikuuta 2015

Kolme kriteeriä kansanedustajalle

Eduskuntavaalit ovat tulossa, ja tässä on ruvettava harkitsemaan, kenelle antaisin ääneni.

Ainakin on selvää, etten valitse ehdokasta, joka on vain kyllästynyt nykyisyytensä ja haluaa uuden vaiheen elämäänsä. En ota huomioon myöskään niitä, jotka valituksi tulemisellaan ratkaisevat elämänkriisinsä. - Ensikertalaisuus ei silti ole este.

Pitkä kokemuskaan ei ole haitta, mutta eläkeikäisiä en kelpuuta. Jos ei sovi yleensä työelämään, ei sovi eduskuntaan. Ei siellä hoideta  luottamustointa, vaan sinne mennään työhön.

1 kommentti:

Peter kirjoitti...

Tästä kirjoituksesta tuli jotenkin mieleeni se, kuinka kunnioitan hyvin työnsä tekeviä poliitikkoja. Niitäkin minun nähdäkseni eduskunnasta löytyy. Palkka on kyllä ok, muutaman tonnin kuukaudessa, mutta muutaman vuoden välein joutuu hakemaan työhönsä uudelleen ja muu ura jää kesken. Vaaleissa joutuu laittamaan itsensä melko pitkälti likoon jos haluaa menestyä, useat joutuvat myös ottamaan pankista lainaa vaalikampanjoihin.

Hyvä kansanedustaja on paikalla työssään ja toisaalta sen päälle olisi hyvä itsenäisesti pitää twitteriä ja facebookia päivitettyinä, näkyä siellä sekä kirjoittaa paria kolumnia tai blogia. Lisäksi olisi hyvä olla aina silloin tällöin eri tilaisuuksissa näkymässä. Jos vielä painii kaikista kriittisimpien, vaarallisimpien ja hankalimpien asioiden parissa (esim. antirasismi) ja etenkin jos onnistuu vaikuttamaan siinä, seuraavat tappouhkaukset, törkyposti jne.

En sano, että kaikki kansanedustajat on tommosia, toki sieltäkin vapaamatkustajia löytyy, mutta tuntuu että harva muistelee ja huomaa sitä, että on myös todella hyviä poliitikkoja. Kuitenkin hyvällä politiikalla vaikkapa Suomeenkin on saatu mm. alhainen lapsikuolleisuus, äitiyspakkaukset, neuvolat, ok tieverkosto, poliisi, ylistetty peruskoulujärjestelmä, melko turvallinen yhteiskunta sekä kohtuullinen maksuton terveydenhuolto. Eli on kai joku poliitikko jotain tainnut tehdä hyvin.